tiistai 10. toukokuuta 2011
Ääni-Säde -ehdokas: Timo Muurinen: Artificial Paradise
Timo Muurinen on ottanut rohkeasti haasteen vastaan suunnittelijana ja taiteellisen työryhmän koollekutsujana lähtiessään toteuttamaan esitystä "Artificial Paradise". Esitys nojaa vahvasti fyysisen (ja sanattoman) nykyteatterin keinoihin, joita tukee vahva äänisuunnittelu.
sunnuntai 27. maaliskuuta 2011
Vuoden 2010 Säde-palkinnot
Vuoden 2010 Säde-palkinnot on jaettu Thalia-gaalassa 27.3. Palkinnot saivat:
Säde 2010 kuvasuunnittelu
JUKKA HORSMANHEIMO
Juha
Jukka Horsmanheimon taustaprojisointi
toimii esityksen kerrontaa tukevana
kokonaisvaltaisena lavasteena.
Projisoinnit ovat erottamaton osa esitystä ja yksinkertaisuudessaan nerokkaat. Lavastus toimii videoiden varassa luoden tarinan maisemia, tunnelmia ja erikoistehosteita.
Horsmanheimon kuvakerronta on esityksen koossapitävä voima rauhallisella määrätietoisuudellaan.
Säde 2010 valosuunnittelu
PIETU PIETIÄINEN
Mr. Vertigo
Pietu Pietiäisen valosuunnittelu on vahvasti
läsnä teoksessa luoden näyttämölle vaikuttavia tilallisia illuusioita.
Suunnittelu on estetiikaltaan rikasta ja rytmisesti tarkkaa. Pietiäinen käyttää hallitusti laajalla skaalalla erilaisia valaisimia modernista kalustosta perinteisiin valaistuslähteisiin, museoheittimiin sekä elävään tuleen.
Valosuunnittelu tukee taitavasti dramaturgiaa maalaten tilaan maagisia maisemia, unenomaisia näkyjä ja mystisiä tunnelmia.
Säde 2010 äänisuunnittelu
JONE TAKAMÄKI
Woyzeck
Jone Takamäen kaksoisrooli esiintyjänä ja suunnittelijana tuo äänen erottamattomaksi osaksi kerrontaa, roolien tukiessa oivaltavasti toisiaan.
Musiikki, ääni ja vaikuttavat akustiset tilat syntyvät orgaanisesti lavalla, jonka ansiosta esityksen rytmi ja äänellinen herkkyys on erityisen tarkkaa ja koskettavaa – akustiset tunnelmat, tilat ja hahmot sulautuvat erottamattomasti ja vahvasti osaksi esityksen kokonaisuutta.
Ääni on ryhmätyönä toteutetun esityksen lähtökohta ja se näkyy ja kuuluu vahvasti lopputuloksessa.
Säde-palkitut: Jukka Horsmanheimo, Pietu Pietiäinen, Jone Takamäki
Osa arvovaltaista raatia, palkittuja ja muuta SVÄL:n terävintä edustuskärkeä. Takarivissä Mari Agge, Vespa Laine, Mia Kivinen ja Kimmo Karjunen, eturivissä Kristian Ekholm, Pietu Pietiäinen, Mia Erlin ja Jone Takamäki.
Säde 2010 kuvasuunnittelu
JUKKA HORSMANHEIMO
Juha
Jukka Horsmanheimon taustaprojisointi
toimii esityksen kerrontaa tukevana
kokonaisvaltaisena lavasteena.
Projisoinnit ovat erottamaton osa esitystä ja yksinkertaisuudessaan nerokkaat. Lavastus toimii videoiden varassa luoden tarinan maisemia, tunnelmia ja erikoistehosteita.
Horsmanheimon kuvakerronta on esityksen koossapitävä voima rauhallisella määrätietoisuudellaan.
Säde 2010 valosuunnittelu
PIETU PIETIÄINEN
Mr. Vertigo
Pietu Pietiäisen valosuunnittelu on vahvasti
läsnä teoksessa luoden näyttämölle vaikuttavia tilallisia illuusioita.
Suunnittelu on estetiikaltaan rikasta ja rytmisesti tarkkaa. Pietiäinen käyttää hallitusti laajalla skaalalla erilaisia valaisimia modernista kalustosta perinteisiin valaistuslähteisiin, museoheittimiin sekä elävään tuleen.
Valosuunnittelu tukee taitavasti dramaturgiaa maalaten tilaan maagisia maisemia, unenomaisia näkyjä ja mystisiä tunnelmia.
Säde 2010 äänisuunnittelu
JONE TAKAMÄKI
Woyzeck
Jone Takamäen kaksoisrooli esiintyjänä ja suunnittelijana tuo äänen erottamattomaksi osaksi kerrontaa, roolien tukiessa oivaltavasti toisiaan.
Musiikki, ääni ja vaikuttavat akustiset tilat syntyvät orgaanisesti lavalla, jonka ansiosta esityksen rytmi ja äänellinen herkkyys on erityisen tarkkaa ja koskettavaa – akustiset tunnelmat, tilat ja hahmot sulautuvat erottamattomasti ja vahvasti osaksi esityksen kokonaisuutta.
Ääni on ryhmätyönä toteutetun esityksen lähtökohta ja se näkyy ja kuuluu vahvasti lopputuloksessa.
Säde-palkitut: Jukka Horsmanheimo, Pietu Pietiäinen, Jone Takamäki
Osa arvovaltaista raatia, palkittuja ja muuta SVÄL:n terävintä edustuskärkeä. Takarivissä Mari Agge, Vespa Laine, Mia Kivinen ja Kimmo Karjunen, eturivissä Kristian Ekholm, Pietu Pietiäinen, Mia Erlin ja Jone Takamäki.
maanantai 28. helmikuuta 2011
Ääni-Säde -ehdokas: Pauli Riikonen: Paratiisi
• Teoksen kokonaisvaltainen äänimaailma koostuu taiten varioiduista, mutta yhtenäisinä pysyvistä teemoista. Sen absurditkin yksityiskohdat loksahtavat esityksen kokonaisuuteen jäämättä taustalle komppaamaan.
• Äänisuunnittelu luo vahvasti esityksen dramaturgiaa, se on osa kerrontatapaa ja tyylilajia. Se luo rytmin, jonka mukaan esitys kulkee ja näyttelijät näyttelevät. Ääntä on paljon, melkein joka kohtauksessa ja se tulee kovalla volyymilla. Välillä näyttelijät ovat pakotettuja huutamaan pauhun yli. Biitti jauhaa välillä momotonisesti, välillä rytminvaihdolkset ovat tiheitä ja äkillisiä. Kaikki tämä on harkittua. Elektronisen rytmimusiikin käyttö kohtausten "taustamusiikkina" sopii oivallisesti näytelmän henkilöiden maailmaan ja maailmankuvaan. Näyttämökuvan ollessa ns. "tyhjä näyttämö" on äänillä suuri merkitys siinä kuinka aika ja paikka juonen tasolla saadaan vaihtumaan. Itse tehdyt äänet ja musiikki sekä valmiin materiaalin käyttö luovat saumattoman ja koherentin vaikutelman, tyylilaji on hallussa!
• Ehjä kokonaisuus joka sitoo esityksen kasaan. Äänisuunnittelussa ei ole perusteetonta muzakkia, kaikella materiaalilla on oma selkeä tehtävänsä. Riikosen suunnittelu täydentää ja kommentoi esitystä omasta kulmastaan, olematta alleviivaava tai itsetarkoituksellisen vaikeaselkoinen. Myös valmis musiikki on sidottu loistavasti muuhun äänisuunnitteluun.
Lisätietoja Teatteri Takomon sivuilta ja Myspacesta.
• Äänisuunnittelu luo vahvasti esityksen dramaturgiaa, se on osa kerrontatapaa ja tyylilajia. Se luo rytmin, jonka mukaan esitys kulkee ja näyttelijät näyttelevät. Ääntä on paljon, melkein joka kohtauksessa ja se tulee kovalla volyymilla. Välillä näyttelijät ovat pakotettuja huutamaan pauhun yli. Biitti jauhaa välillä momotonisesti, välillä rytminvaihdolkset ovat tiheitä ja äkillisiä. Kaikki tämä on harkittua. Elektronisen rytmimusiikin käyttö kohtausten "taustamusiikkina" sopii oivallisesti näytelmän henkilöiden maailmaan ja maailmankuvaan. Näyttämökuvan ollessa ns. "tyhjä näyttämö" on äänillä suuri merkitys siinä kuinka aika ja paikka juonen tasolla saadaan vaihtumaan. Itse tehdyt äänet ja musiikki sekä valmiin materiaalin käyttö luovat saumattoman ja koherentin vaikutelman, tyylilaji on hallussa!
• Ehjä kokonaisuus joka sitoo esityksen kasaan. Äänisuunnittelussa ei ole perusteetonta muzakkia, kaikella materiaalilla on oma selkeä tehtävänsä. Riikosen suunnittelu täydentää ja kommentoi esitystä omasta kulmastaan, olematta alleviivaava tai itsetarkoituksellisen vaikeaselkoinen. Myös valmis musiikki on sidottu loistavasti muuhun äänisuunnitteluun.
Lisätietoja Teatteri Takomon sivuilta ja Myspacesta.
lauantai 26. helmikuuta 2011
Ääni-Säde -ehdokas: Juha Tuisku: Corto Maltesen seikkailut
• On hankalaa erottaa esityksen ääntä ja valoa toisistaan, niin saumattomasti ne toimivat yhteen [toimitus huomauttaa, että Jukka Kyllösen valosuunnittelu ei voi olla tänä vuonna ehdolla, sillä suunnittelijalle myönnettiin vuoden 2010 Valo-Säde]. Hienona esimerkkinä pari sekuntia kestävät paukkupatruunattoman yleisöystävälliset ampumakohtaukset. Katsoja hyväksyy hetkessä satoja kuulokuvia sisältävän kerrontatavan joka vaihtaa paikkaa ja aikaa sujuvasti yhdessä valon pikku vinjettien ja suurtenkin kuvasarjojen johdattelemana.
• Hieno duuni, hyvät soundit, huumorintajua
• Hieno duuni, hyvät soundit, huumorintajua
maanantai 21. helmikuuta 2011
Valo-Säde -ehdokas: Tomi Suovankoski: Paratiisi
• Tyhjähköllä näyttämöllä valon osuus tilan luonnissa ja rytmityksessä on huomattava. Valomaailma on selkeä ja käyttää yksinkertaisia elementtejä tehokkaasti hyväkseen.
• Hyvä valosuunnittelu tukee teoksen dramaurgiaa ja istuu haasteelliseen Takomon matalaan tilaan hienosti. Konstailematonta perus valosuunnittelua.
Lisätietoja Teatteri Takomon sivuilta ja Myspacesta.
• Hyvä valosuunnittelu tukee teoksen dramaurgiaa ja istuu haasteelliseen Takomon matalaan tilaan hienosti. Konstailematonta perus valosuunnittelua.
Lisätietoja Teatteri Takomon sivuilta ja Myspacesta.
Ääni-Säde -ehdokas: Ralf Nyqvist: Ängland
Todella monipuolista äänenkäyttöä mikitetyin lavastein. Äänimaisema esityksen mukainen sekä äänitetyn musiikin käyttö tyylikästä hyvin kappalevalinnoin. Wasa Teaterin perinteisessä tunnelmassa suuri ilon aihe.
Lisätietoja Wasa Teaterin sivuilta.
Lisätietoja Wasa Teaterin sivuilta.
tiistai 1. helmikuuta 2011
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)